Tekninen analyysi eroaa merkittävästi fundamentaalianalyysista, jossa pyritään analysoimaan yhtiön tai maailmantalouden tilaa, osakekohtaista tuottoa, P/E-, P/B- lukuja yms. Tekninen analyysi kiinnittää huomionsa osakkeen hintaan ja siihen läheisesti liittyviin tekijöihin. Osakkeen hinta on merkki myyjien ja ostajien käyttäytymisestä ja tässä mielessä hinnan seuranta ja analysointi on sijoittajien toiminnan ja ajatusmaailman analyysia. Mitä enemmän esiintyy halukkuutta ostaa, sitä korkeammaksi hinta nousee ja päinvastoin. Osakkeiden parissa toimii monenlaisia sijoittajia ja erilaiset sijoitustyylit aikaansaavat hinnanvaihteluita ja hintamuutoksia. Teknistä analyysia voi käyttää joko fundamentaalianalyysin rinnalla tai itsenäisesti. Yleissääntönä on kuitenkin, että mitä monipuolisempi kuva pörssin ja talouden toiminnasta on, sitä parempi.
Tekninen analyysi on näkökulma siihen millaisessa tilanteessa pörssi-indeksin tai osakkeen kohdalla ollaan jossakin tietyssä tilanteessa. Se ei ole siis ennustamista sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan sopivan osto- ja myyntihetken määrittämistä. Analyysin tarkoitus on tietenkin pyrkiä nostamaan todennäköisyys sijoituksen kannattavuudesta mahdollisimman korkeaksi. Tätä todennäköisyyttä voidaan tutkia tarkastelemalla historiaa tai analysointimetodin toimivuutta reaaliajassa. Pätevän teknisen analyysin avulla sijoitustoiminnan tuotot voivat nousta korkeiksi, sillä sijoittaja pystyy periaatteessa hyötymään lyhytaikaisistakin liikkeistä ylös ja alas. Esimerkiksi osakeindeksit tekevät vuosittain lukuisia 10-20 prosenttiyksikön heilahduksia ylös ja alas ja näistä kaikista sijoittaja voi hyötyä.
Analyysimetodeja on paljon ja jokaisella niistä on vahvuutensa ja heikkoutensa. Näiden tunteminen on olennaista. Olennaista on myös muistaa, että sama metodi voi kertoa monia asioita - ihminen kun pystyy pitämään mielessään yleensä vain yhden asian kerrallaan. Monipuolisen kuvan saamiseksi kannattaa seurata monia indeksejä ympäri maailmaa. Olennaisia pörssi-indeksisejä ovat USAn S&P500, Brasilian Bovespa, Intian Nifty, Saksan DAX ja tietenkin Suomen OMXH. Maailman pörssit näyttävät liikkuvan samansuuntaisesti. Mikäli sijoittaja analysoi monia pörssejä hän pystyy kohottamaan analyysinsa todennäköisyyttä ja ehkä huomaa jotakin sellaista, mitä ei muuten tulisi huomanneeksi. Myös eri aikajänteiden tutkiminen on hyödyllistä. Analyysi kannattaa tehdä kuukausi-, viikko-, päivä- ja tuntikohtaisessa datassa. Analyysit eri aikatasoilta tulisi pystyä yhdistämään mielessään kuvaksi pidempiaikaisesta kehityksestä, jonka sisällä tapahtuu lyhytaikaisia heilahduksia.
Yksi tapa analysoida pörssikursseja on tarkastella hinnan muodostamia "liukuvia keskiarvoja" eri aikajänteillä(engl lyhenne MA tai EMA). Pörssikurssien hinnankehitykseen voi saada hyödyllisen näkökulman tarkastelemalla onko hinta esimerkiksi matalampi tai korkeampi kuin keskimäärin esimerkiksi 14 edellisenä pörssipäivänä. Pitkät nousut ja laskut asettuvat pääsääntöisesti jonkin tällaisen keskiarvon ylä- tai alapuolelle ja hinnanmuutos puolelta toiselle voi olla merkki suunnanmuutoksesta. Pitkäaikaisia keskiarvoja on esimerkiksi 50, 120 ja 200 päivän keskiarvot. Myös lyhyemmillä keskiarvoilla voi saada olennaista informaatiota riippuen tarkastellusta aikajänteestä.
Liukuvien keskiarvojen ongelmana on, että luonteensa vuoksi ne ovat helposti turhankin paljon jäljessä todellisista tapahtumista. Tämän vuoksi eri aikajänteille sopii erilaiset keskiarvot. Toinen teknisen analyysin metodi on RSI eli Relative Strenght Index, joka kertoo jo etukäteen siitä mitä todennäköisesti tulee tapahtumaan. Mikäli osakkeiden hinnat nousevat uuteen huippuun ja RSI nousee uuteen huippuun on todennäköistä, että osakkeet tekevät vielä korkeamman uuden huipun. Jos tällöin RSI jää matalammalle edellisestä huipustaan on se merkki pörssilaskun vaarasta. Tätä sanotaan divergenssi-ilmiöksi ja se toimii aika hyvin molempiin suuntiin. Ensin mainitun konvergenssi-ilmiön avulla voi puolestaan yrittää varmistua trendin jatkuvuudesta. RSIn ongelmana on, että siitä on erilaisia versioita. Yahoo finance näyttää käyttävän versiota, joka reagoi lyhyisiin viikon tai kahden mittaisiin nousuihin ja laskuihin. Forexprosin versio taas näyttää reagoivan pitkäaikaisiin monien viikkojen ja muutamien kuukausien trendeihin. Näissä tietenkin on sitten sisällä enemmän hinnanvaihtelua. Toinen tarkennus koskee, sitä etteivät divergenssisignaalitkaan aina ole merkkejä pörssikäänteestä, vaan myös RSI liukuva keskiarvo näyttää olevan olennainen asia. Jos RSIn arvot ovat matalla ei käänne välttämättä jää pysyväksi ja jos RSI ei pääse nousemaan tai laskemaan 50 pisteen rajan läpi ei käänne jatku kovinkaan pitkään.
CCI eli Commodity Channel Index on mielestäni hyödyllinen analysointimetodi. Mikäli sen 20 päivän arvo liikkuu alle -100 pisteen tasolla on kyse pörssilaskusta ja mikäli sen arvo liikkuu yli 100 pisteen tasolla on kyse pörssinoususta. Itse olen kehittänyt tästä version, joka vertailee 10 ja 20 päivän CCIn arvoja toisiinsa(paras kuva aiheesta mitä löysin). Tämä näyttää aika hyvin missä tilanteessa ollaan juuri tietyllä hetkellä. Jos pörssi laskee herää kysymys onko tämä pitkä lasku eli myyntitilanne vai vain lyhyt välilasku eli ostotilanne. CCIn vertailu antaa tähän usein hyvän vastauksen. Jos 10 päivän arvo on laskenut voimakkaasti 20 päivän arvon alle on kyseessä todennäköisesti ostotilanne ja toisinpäin. CCI kertoo siis vain lyhytaikaisesti esim. kyseisen päivän tai tunnin tilanteesta, eikä "sekään" pysty suoranaisesti ennustamaan tulevaisuutta.
Teknistä analyysia voi soveltaa myös erilaisten pörssin toimintaa kuvaavien mittareiden analysointiin. Tällaisia ovat esimerkiksi VIX eli pörssin suuntaa vastaan liikkuva "pörssin pelkokerroin" ja McClellanin oskillaattori, joka kuvaa USAn pörssin nousseiden ja laskeneiden osakkeiden määrää tiettynä päivänä. VIXin analyysi voi tapahtua samalla tavalla kuin pörssikurssienkin analyysi ja se voi antaa mielenkiintoista tietoa pörssin suunnasta. Yleensä VIX kääntyy alaspäin silloin kun USAn ja maailman pörssit kääntyvät ylöspäin ja päinvastoin. McClellanin indeksi puolestaan saattaa tuottaa selkeitä divergenssisignaaleita silloin kun pörssit ovat merkittävässä käännekohdassaan.
Teknistä analyysia voi soveltaa myös erilaisten pörssin toimintaa kuvaavien mittareiden analysointiin. Tällaisia ovat esimerkiksi VIX eli pörssin suuntaa vastaan liikkuva "pörssin pelkokerroin" ja McClellanin oskillaattori, joka kuvaa USAn pörssin nousseiden ja laskeneiden osakkeiden määrää tiettynä päivänä. VIXin analyysi voi tapahtua samalla tavalla kuin pörssikurssienkin analyysi ja se voi antaa mielenkiintoista tietoa pörssin suunnasta. Yleensä VIX kääntyy alaspäin silloin kun USAn ja maailman pörssit kääntyvät ylöspäin ja päinvastoin. McClellanin indeksi puolestaan saattaa tuottaa selkeitä divergenssisignaaleita silloin kun pörssit ovat merkittävässä käännekohdassaan.
Sijoittajan olisi hyvä tunnistaa millaisia psyykkisiä haasteita analysointi ja sijoittaminen kohtaa. Yksi keskeinen haaste liittyy muistamiseen. Sijoittajan tulisi pystyä pitämään mielessään enemmän dataa vallitsevasta tilanteesta kuin vain se mitä ruudulla näkyy tiettynä hetkenä. Olennaista on yhdistää tietoa eri aikajänteistä ja eri pörssejä koskevasta informaatiosta. Ei siis riitä, että näkee esimerkiksi ostosignaalin 30 minuutin datassa, mikäli unohtaa että päiväkohtainen data on tuottamassa myyntisignaalia. Tällaisen sijoituksen pitäminen "yön yli" voi muuttaa voitot tappioiksi. Toinen "ongelma" liittyy tietenkin tunteisiin. Sijoittajan pitää pystyä toimimaan kurinalaisesti valitsemaansa testattua metodia käyttäen. Mikäli hän ei käytä metodiaan, hänestä tulee "arvan heittäjä" ja hänen sijoituksena on vain hyvän onnen varassa. Mikäli hänen metodinsa on testattu hän todennäköisesti häviää, mikäli hän ei sitä noudata.
Nämä analyysit ovat mahdollisia ainakin Investing.comissa.
Nämä analyysit ovat mahdollisia ainakin Investing.comissa.