Parhaimpaan tulokseen teknisessä analyysissa päästään kun tutkitaan päivittäin maailman eri pörssien kehitystä. Mikäli maailman keskeisimmät pörssit yhdessä tuottavat tiettyjä signaaleita on tulkinnan varmuus korkea. Edelleen tulkintaa voidaan varmentaa muilla indikaattoreilla (Esim. McClellan) ja erilaisilla aikatasoilla (viikon, päivän, tunnin tai esim puolen tunnin kaaviot).
RSI-divergenssisignaali syntyy kun RSIn (Relative Streght Index) arvo ei tee enää uutta pohjaa tai huippua,vaikka pörssikurssi tai indeksi tällaisen tekee. Tämä on usein merkki pörssikurssien käänteestä toiseen suuntaan. Esim. Suomen OMXH25-indeksi tuotti tällaisia maaliskuussa 2012 ja sen jälkeen pörssit lähtivät pitkän nousun jälkeen pitkään moniviikkoiseen laskuun. RSIstä on kaksi (monia) versiota, joista toinen on herkempi(mm. Yahoon versio, Investin.comin versio sopii paremmin pitkäaikaiseen tarkasteluun). Nämä sopivat erilaiseen kaupankäyntiin. RSIn arvoja voi analysoida myös piirtämällä trendilinjoja RSIn alimpien (pörssinousu) tai ylimpien (pörssilasku) arvojen kautta. Kun RSI rikkoo trendilinjansa voi kyseessä olla pörssi-indeksin suunnanmuutos. Nämä muutokset tapahtuvat usein kun RSIn trendilinja on lähellä 50 pistettä tai lävistänyt sen. Kuva divergenssistä.
Pitkässä pörssinousussa RSItä kannattaa tutkia tunti-, päivä- ja viikkotasolla. Huipuissa RSI nousee yli 70 pisteen ja tuottaa tämän jälkeen RSI-divergenssin. RSIn pohjat laskevat usein alle 30 pisteen. Viikkotason kaavioissa esiintyvistä RSI-signaaleista (esim. WSJn sivuilta) voi päätellä milloin indeksi on noussut lähelle pitkäaikaista (kuukausitason) huippua. Päivätason kaaviot kertovat pitkän nousun lyhyemmistä käänteistä, jotka voivat kestää useita viikkojakin. Tuntitason kaavio kertoo tarkkaa tietoa esimerkiksi 1-4 viikon pörssiliikkeistä.
RSI:n tulkinta lyhyen ajan kaavioissa voi kertoa myös pitkän ajan trendistä. Esierkiksi pitkässä pörssilaskussa lyhyen ajan RSI-divergenssit ylöspäin rikkoutuvat ennen kuin divergenssistä piirretty trendilinja nousee 50 pisteen tasolle. Käänteisesti lyhyen ajan RSI-divergenssit alaspäin rikkoutuvat jyrkässä nousussa ylöspäin ja kertovat siitä, että momentum pysyy korkealla.
MACD
MACD on yleisesti käytetty, joskin aliarvostettu tekninen indikaattori. Se lasketaan liukuvista keskiarvoista ja on siksi jäljessä hinnan kehityksestä, mutta oikeilla analyyseilla tämä ei ole ongelma. MACDia voi tulkita monin eri tavoin. Yksinkertaisin tulkinta on ajatella, että osakkeen tms. hinta on nousussa kun MACD on positiivinen ja päinvastoin. Mitä pidemmän ajan kaaviossa MACD on positiivinen tai negatiivinen, sitä merkittävämmästä trendistä voi olla kyse. Toinen tapa olisi katsoa, nouseeko vai laskeeko MACD. Mikäli MACD nousee ja on positiivinen on osakkeen tms, hinnan nousu hyvin todennäköinen ja päinvastoin. Mikäli MACD on kuitenkin negatiivinen, mutta nousee on hinnan nousu epätodennäköisempää ja laskukin voi jatkua, mikäli MACD kääntyy laskuun sen ollessa jo valmiiksi negatiivinen. Pääsääntönä pidän itse, että mikäli MACD laskee kuukausitasolla liukuvan keskiarvonsa alapuolelle suhtaudun merkittävän bull-marketin jatkumiseen skeptisesti (ja tietenkin toisinpäin). Näin kävi esimerkiksi kesällä 2014.
MACDia voi käyttää myös määrittämällä siitä eri herkkyysasteita, jotak ragoivat eri nopeuksilla hintakehitykseen. Tämän tiedon yhdistäminen voi antaa mielenkiintoista kuvaa tilanteesta.
Liukuva keskiarvo (Moving Average, MA, EMA) voidaan laskea mille tahansa pörssin toimintaa kuvaavalle numeeriselle datalle, jonka arvon muutokset ilmaistaan ajassa. Esimerkiksi osakkeen arvon liukuva keskiarvo mittaa osakkeen keskimääräisen hinnan tietyltä aikaväliltä. Samalla tavoin liukuva keskiarvo voidaan laskea erilaisille teknisille indikaattoreille. Liukuvan keskiarvon avulla voidaan määrittää onko osakkeen tai indeksin hinta korkealla vai matalalla tai onko indikaattorin arvo korkealla tai matalalla suhteessa määritettyyn lähimenneisyyteen. Liukuva keskiarvo voidaan laskea myös eksponentiaalisena.
Liukuvaa keskiarvoa voidaan käyttää itsenäisesti tai sitä voidaan verrata toiseen liukuvaan keskiarvoon ja tehdä tästä päätelmiä pörssikurssin hinnasta. Kuviossa yksi esimerkki liukuvista keskiarvoista USAn S&P500 indeksissä.
Yleensä indeksien ja osakkeiden hinta pyörii 200 päivän liukuvan keskiarvon ympärillä poiketen siitä ylöspäin tai alaspäin korkeintaan 15-20 prosenttia (tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tässä kohdassa olisi optimaalinen pitkäaikainen sijoitushetki. koska liukuva keskiarvo voi jatkaa negatiivista kehtiystä). Mikäli 50 päivän liukuva keskiarvo nousee tai laskee 200 päivän liukuvan keskiarvon voidaan pitää todennäköisenä, että pidempiaikainen trendi muuttuu. Toisaalta tämä ei ole varma signaali. Varmuutta lisää se, että hinta testaa 200 päivän liukuvan keskiarvon tasoa ja kääntyy tässä toivottuun suuntaan.
Bollingerin nauhat ovat indeksin tai osakkeen hinnan ylä- ja alapuolella liikkuvia linjoja, jotka on laskettu liukuvien keskiarvojen mukaan. Yleensä hinta pysyy näiden nauhojen välissä. Bollingerin nauhojen ennustearvo ei yleensä ole kovin merkittävä, mutta muutamissa tilanteissa ne antavat yllättävää informaatiota. Kun pörssikurssit ovat laskeneet jyrkästi ja alkavat tasoittua alempi Bollingerin nauha tippuu usein hintaa alemmalle tasolle ja kääntyy ylöspäin vasta myöhemmin. Usein pörssikurssit jatkavat laskuaan tälle tasolle ajan kuluessa. Pörssinousut ja -laskut liikkuvat usein myös ylempää tai alempaa nauhaa pitkin ja mikäli hinta on kokonaan nauhan ulkopuolella tapahtuu usein merkittävä korjausliike sisäpuolelle. Bollingerin nauhat Saksan DAXissa.
Trendilinjoilla tarkoitetaan pörssihuippujen tai pörssipohjien kautta piirrettyjä linjoja, joiden suuntaa pörssikurssien katsotaan pääosin noudattavan. Mikäli pörssikurssi lävistää trendilinjan katsotaan että pörssikurssien suunta on muuttumassa. Trendilinjat toimivat tuki- ja vastustasoina ja mikäli pörssikurssin hinta lävistää sen muuttuu linja tukitasosta vastustasoksi tai toisinpäin. Trendilinjan ennustearvo on nähdäkseni kuitenkin vähäinen, mutta yhdessä muiden analyysimetodien kanssa linjat saattavat antaa lisäinformaatiota siitä, miten kulloinenkin tilanne pitäisi tulkita. Kuvia.
CCI eli Commodity Channel Index on alunperin raaka-aineiden hintojen analyysiin tarkoitettu indikaattori, mutta sitä voi käyttää hyvinkin osakkeiden hinnan analyysiin. Mikäli CCI laskee alle -100 pisteen on kyseessä hinnan lasku. Mikäli se nousee yli 100 pisteen kyseessä on hinnan nousu. Näiden välillä hinta sahaa paikoillaan. Yleensä CCIsta käytetään 20 päivän arvoa, mutta tämän vertaaminen 10 päivän arvoon saattaa valaista miten pörssin tämänhetkinen tilanne tulisi analysoida. Kun 10 päivän arvo nousee jyrkästi yli 20 päivän arvon, joka ei kuitenkaan nouse on kyseessä todennäköisesti lyhyt nousupiikki. Päinvastainen tilanne on kun 10 päivän arvo laskee jyrkästi 20 päivän arvon alle, joka ei laske. Yleensä pörssihuiput ja pohjat ovat tilanteita, joissa molemmat arvot nousevat tai laskevat samalle tasolle ennen käännettä. Paras kuva aiheesta, mitä löysin.
Joissakin indekseissä CCI(20) ja CCI(30) nousevat merkittävässä indeksin huipussa usein bullmarketissa päivätasolla yli 200 pisteen ja laskevat merkittävässä pohjassa alle -200 pisteen. Viikkotasolla CCI(30) pysyy lähes jatkuvasti positiivisena bullmarketissa, mutta bearmarketissa nämä pidemmän ajna CCI:n arvot pysyvät negatiivisina ja vain lyhyen ajan arvot kuten CCI(10) nousee merkittävissä huipuissa positiiviseksi. CCI:n arvot tuottavat myös divergenssejä.
Momentum on yksinkertainen ja herkkä mittari esimerkiksi pörssikurssien analyysiin. Mikäli Momentum on plussalla osakkeen hinta todennäköisesti nousee ja mikäli Momentum on miinuksella se todennäköisesti jatkaa laskuaan. Momentumin käytössä kannattaa kuitenkin tarkastalla myös konvergenssi- ja divergenssisignaaleita, sillä Momentum reagoi herkästi pörssin muutoksiin ja saatta joskus tuottaa merkittäviä signaaleita yksin ja joskus myös turhia signaaleja. Nämä tilanteet voidaan erottaa toisistaan käyttämällä eri indikaattoreita apuna. Momentumista voi käyttää erimittaisia arvoja ja siitä laskettua liukuvaa keskiarvoa kannattaa testata eri aikatasoilla.
DMI
DMI+ on erittäin mielenkiintoinen indikaattori, jolla voi kätevästi luoda kuvan nousu- tai laskuputkien pituudesta. Kun DMI+n arvo nousee kolmenkymmenen tienoille tai yli ollaan hyvin todennäköisesti huipulla tai rakentamassa huippua. Mikäli on kyse jälkimmäisestä DMI+ tuottaa divergenssin huipun kanssa. Mikäli kyse on pörssipohjasta DMI- nousee neljänkymmenen tai aina kuudenkymmenen pisteen tienoille. DMIn saa helposti esiin WSJ:n kaavioista. Sitä on hyvä käyttää muiden indikaattorien tukena.
VIXillä eli pörssin pelkokertoimella viitataan tavallisimmin USAn pörssien VIXiin. VIX liikkuu päinvastoin kuin USAn pörssi-indeksit ja sitä analysoimalla voi saada tärkeää tietoa siitä, mihin USAn pörssit ovat kehittymässä. Käytännössä VIXin kehitys heijastelee käänteisesti myös Euroopan pörssien kehitystä. VIXin analyysiin voi käyttää samoja teknisiä indikaattorreita kuin pörssi-indeksienkin analyysiin.
McClellanin oskillaattori on yksi breadth-indikaattori ja se kuvaa päivän aikana nousseiden ja laskeneiden osakkeiden määrää. Tämä oskillaattori näyttää usein tuottavan divergenssisignaaleja ennen pörssi-indeksien suunnanmuutosta. Kun oskillaattori on plussalla rahaa virtaa markkinoille, kun se on negatiivinen rahaa virtaa sieltä pois. Tämä vaikuttaa osakkeiden hintaan.
NH - NL -ratio on esimerkiksi Index Indicators - palvelun tarjoama mahdollisuus tarkastella eri indekseissä uusia pörssihuippuja ja -pohjia tekevien osakkeiden määriä ja suhteellisia määriä. Tämä NH-NL - indikaattori tuottaa aika selkeitä analyyseja. Huipulla uuteen pörssihuippuun päässeiden osakkeiden määrä on jo usein vähäisempi kuin noususyklin edellisessä huipussa ja pörssi-indeksit kääntyvät todennäköisesti laskuun. Sama pätee usein myös laskusykleihin laskevien osakkeiden kohdalla. Näiden keskinäinen suhde on pörssilaskussa pääosin negatiivinen ja nousussa positiivinen.
US Dollar index muistuttaa VIXiä, sillä se käyttäytyy usein päinvastoin kuin pörssi-indeksit. Kun US Dollar Index laskee pörssit nousevat ja päinvastoin. Aivan ehdoton mittari US dollar index ei kuitenkaan ole. Olennaistaon analysoida US Dollar Indeksiä esimerkiksi RSIn, CCIn ja MACDin avulla.
SP500 Bullish Percent Index kertoo kuinka suuressa osassa SP500-indeksin osakkeita on löydettävissä pörssinousuun viittaava merkintä ns. point and figure - kaaviossa. Tämä on yksi vanhimmista tavoista analysoida osakkeiden osto- ja myyntihetkiä. Kun tästä indeksistä lasketaan 200 päivän keskiarvo huomataan, että indeksin tippuessa sen alapuolelle on usein kestänyt viikosta kahteen kuukauteen, että varsinainen SP500-indeksi on tippunut (ainakin käynyt) 200 päivän keskiarvonsa alapuolella. Näyttää siltä, että mikäli näin käy, on hyvin todennäköistä, että indeksin merkittävä lasku on odotettavissa lähiviikkona. Kyseistä indeksiä voi tietenkin analysoida monin tavoin ja kannattaakin kokeilla esimerkiksi erimittaisia liukuvia keskiarvoja. 50 päivän liukuva keskiarvo toimii ainakin kohtalaisesti ja on usein ennustanut itse indeksin tippumista sen alle tulevina päivinä. Näistä tipahduksista merkittävät keskipitkän aikavälin korjausliikkeet alkavat. Trendilinjat ovat varmasti myös hyvä keino analysointiin. BPI auttaa pörssilaskun pituuden analysoinnissa, sillä usein USA:n indeksit johdattavat maailman pörssejä. BPI ei kuitenkaan näytä lähteneen nousuun merkittävästi SP500:aa aikaisemmin, joten pörssipohjan ennustamisessa siitä on hyötyä ehkä vain mahdollisten divergenssien kautta. Näitä syntyy kuitenkin päiväkaavioon todennäköisesti vain merkittävien bearmarkettien pohjalla.
Pörssikursseja koskevat indikaattorit löytyvät palveluntarjoajien sivuilta, kuten Investing.com Yahoo, Googlefinance tai Bloomberg (Linkki Saksan DAX-pörssi-indeksiin.). Monipuolisin näistä on nähdäkseni Investing.com, jossa esimerkiksi RSIstä voi laskea liukuvia keskiarvoja ja CCIn eri pituiset arvot voi syöttää samaan kaavioon vertailun helpottamiseksi. Myös WSJ:n (Wall Street Journal) sivuilla olevissa kaavioissa on hyviä keinoja esim. trendilinjojen piirtämiseen.
Sijoitusblogi /tekninen analyysi. Mihin suuntaan markkinat ovat menossa? Milloin on hyvä hetki ostaa ja myydä? Tekninen analyysi vastaa tähän parhaiten sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä. Tarkastelussa hyvät osto- ja myyntihetket indekseihin, osakkeisiin ja raaka-aineisiin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.
Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.